K-18
TAPAHTUI PIKKUJOULUISSA osa 1
16.11.2018
TAPAHTUI PIKKUJOULUISSA osa 1
16.11.2018
Anton: Käydessä laskuja ja muita läpi, havahuin vasta tässä vaiheessa vuodenaikaan ja ajankohtaan ihan todella. Marraskuun puoliväli. Kohta olis jo joulu ja uus vuos. Lupaukset ja tipattomat ei koskaan ollu toiminu oman katon alla, joten turhaan mitään niitä alkaa lupailemaan. Eikä onneksi vielä ollut niiden aika.
Päästessäni ulos talolta Assi ryntäs ensimmäisenä mun jalkojen juuresta kiehnäämään ohueeseen lumipeitteeseen, joka oli viime yönä satanut maan pinnalle. Viimeisetki lehdet oli pudonnu puista viimeisen parin päivän aikana. Suomi oli selkeesti valmistautunu talven tuloon. Kurkiparvia tai joutsenparejakaan ei enää ollut näkynyt tai kuulunut.
Hevoset könöttivät tarhoissa loimet päällä ja Benkku hörähti mulle huomatessaan isännän. Tallissa oli valot, joten arvelin Mintun olevan siellä. Naisen auto oli pihassa, mutta talolla valot olivat pois.
“Pitäskö lähtee kylille juhlii pikkujouluja tai jotain?” kysyin Mintulta, jonka löysin putsaamasta satulahuonetta. Ite olin saanut päivän pakolliset jutut kuntoon ja nyt olis karsinoiden putsauksen aika. Hevosetki pitäis liikuttaa ja kattoo niille mössöjä valmiiks iltaa kohden, jos aiottiin blondin kanssa lähtee radalle. Kaksin tai porukassa. Sen näkisi sitten.
Päästessäni ulos talolta Assi ryntäs ensimmäisenä mun jalkojen juuresta kiehnäämään ohueeseen lumipeitteeseen, joka oli viime yönä satanut maan pinnalle. Viimeisetki lehdet oli pudonnu puista viimeisen parin päivän aikana. Suomi oli selkeesti valmistautunu talven tuloon. Kurkiparvia tai joutsenparejakaan ei enää ollut näkynyt tai kuulunut.
Hevoset könöttivät tarhoissa loimet päällä ja Benkku hörähti mulle huomatessaan isännän. Tallissa oli valot, joten arvelin Mintun olevan siellä. Naisen auto oli pihassa, mutta talolla valot olivat pois.
“Pitäskö lähtee kylille juhlii pikkujouluja tai jotain?” kysyin Mintulta, jonka löysin putsaamasta satulahuonetta. Ite olin saanut päivän pakolliset jutut kuntoon ja nyt olis karsinoiden putsauksen aika. Hevosetki pitäis liikuttaa ja kattoo niille mössöjä valmiiks iltaa kohden, jos aiottiin blondin kanssa lähtee radalle. Kaksin tai porukassa. Sen näkisi sitten.
Minttu: Olin käynyt kylällä asioilla ja jäänyt sen jälkeen suoraan talliin, koska ei mulla ollut parempaakaan tekemistä. Järjestelin Kuiskeen varusteita ja pakkasin satulan postittamista varten, sillä olin saanut estepenkin myytyä pohjoiseen.
“Jessus älä tuolleen säikyttele”, puuskahdin Antonin pölähdettyä vähin äänin satulahuoneen ovelle. Sydän oli pompannut kurkkuun miehen äänen kuultuani, enkä ollut kysymyksen jälkeen ihan varma, oliko se johtunut enemmän säikähdyksestä vai puheen sisällöstä.
“Pikkujouluja?” toistin kummastuneena. Mistä lähtien Anton oli juhlinut pikkujouluja? Tai mistäs minä sen tiesin, oliko sillä useinkin tapana hillua baareissa pikkujoulutunnelmissa, mutta varsinaisesti mies ei huokunut sellaisia viboja.
“Ai kahdestaan?” tarkistin kulmat koholla, kun kissa näytti vieneen miehen kielen. Eihän me nyt hemmetti soikoon voitais lähteä mihinkään kahdestaan. Se olisi outoa. Mitä pikkujouluissa edes tehtiin? Hilluttiin tonttulakit päässä ja jaettiin tarkasti budjetoituja paketteja, viinalla läträämistä unohtamatta?
“Jessus älä tuolleen säikyttele”, puuskahdin Antonin pölähdettyä vähin äänin satulahuoneen ovelle. Sydän oli pompannut kurkkuun miehen äänen kuultuani, enkä ollut kysymyksen jälkeen ihan varma, oliko se johtunut enemmän säikähdyksestä vai puheen sisällöstä.
“Pikkujouluja?” toistin kummastuneena. Mistä lähtien Anton oli juhlinut pikkujouluja? Tai mistäs minä sen tiesin, oliko sillä useinkin tapana hillua baareissa pikkujoulutunnelmissa, mutta varsinaisesti mies ei huokunut sellaisia viboja.
“Ai kahdestaan?” tarkistin kulmat koholla, kun kissa näytti vieneen miehen kielen. Eihän me nyt hemmetti soikoon voitais lähteä mihinkään kahdestaan. Se olisi outoa. Mitä pikkujouluissa edes tehtiin? Hilluttiin tonttulakit päässä ja jaettiin tarkasti budjetoituja paketteja, viinalla läträämistä unohtamatta?
A: Naurahin Mintun hätkähtäessä mun ääntä ja läsnäoloo. En uskonu et nainen olis ihan noin säikky, mut empä mä naista ihan niin hyvin vielä tuntenu.
“Voit pyytää likkoja messiin ja mä jätkiä”, kahdestaan lähteminen oli yksi monista vaihtoehdoista, mutta miten Minttu oli sen ottanut esille, kuulosti siltä, että toinen kaipasi jotain muutakin seuraa kuin Anton Koskinen. Ymmärrettävää.
“Tänään, huomenna, mulle oikeestaan ihan sama.” Vilkuilin hevosia tarhassa ja yritin laskeskella, miten hyvin aikaa jäis tiluksilla pyörimiseen, jos aiottiin lähteä juhlimaan. Eikä pelkkä hevosten liikutus ollut ajan tappajana. Vaan kaikki. Suihku, itsensä kuntoon laittaminen. Parit alkujuomat kotona ja vielä ruokailu. Tää olikin isompi prosessi ku mitä muistin.
“Tilli ja Benkku kyl pitäis liikuttaa. Ne on ollu taas vähän liian vähällä urheilulla.” Otin puhelimen taskusta ja katsoin kelloa. Neljä. Tässä pitäis olla ihan tarpeeks aikaa molemmille nelijalkasille ja vielä itelleenki. Katsahdin Minttuun.
“Ootko messis?”
“Voit pyytää likkoja messiin ja mä jätkiä”, kahdestaan lähteminen oli yksi monista vaihtoehdoista, mutta miten Minttu oli sen ottanut esille, kuulosti siltä, että toinen kaipasi jotain muutakin seuraa kuin Anton Koskinen. Ymmärrettävää.
“Tänään, huomenna, mulle oikeestaan ihan sama.” Vilkuilin hevosia tarhassa ja yritin laskeskella, miten hyvin aikaa jäis tiluksilla pyörimiseen, jos aiottiin lähteä juhlimaan. Eikä pelkkä hevosten liikutus ollut ajan tappajana. Vaan kaikki. Suihku, itsensä kuntoon laittaminen. Parit alkujuomat kotona ja vielä ruokailu. Tää olikin isompi prosessi ku mitä muistin.
“Tilli ja Benkku kyl pitäis liikuttaa. Ne on ollu taas vähän liian vähällä urheilulla.” Otin puhelimen taskusta ja katsoin kelloa. Neljä. Tässä pitäis olla ihan tarpeeks aikaa molemmille nelijalkasille ja vielä itelleenki. Katsahdin Minttuun.
“Ootko messis?”
M: Anton ilmeisesti halusi lähteä liikenteeseen samalla porukalla kuin millä me oltiin juhlittu mun tupareitani. Muistin kiusallisen elävästi, kuinka ne kinkerit olivat päättyneet, mutta toisaalta baarimaailma oli erilainen kotibileisiin verrattuna. Jollain tasolla mua jopa kiinnosti mennä katsomaan kylän meiningit ja kuulemaan juorut, joiden ulottumattomissa mä Pirttivaarassa olin.
“Laitan tytöille viestin, luulen että tää ilta on parempi”, vastasin kaivaen puhelinta taskustani. Mira haluaisi varmasti mukaan, mutta Sannista (ja Petestä) en ollut niin varma.
Minttu 16:02 Lähdettekö tänään keskustaan? Anton haluaa pitää PIKKUJOULUT
Sanni 16:02 eihän???
Mira 16:03 LÄHDEN!
“Mira tulee”, ilmoitin huvittuneena. Sanni lupasi harkita asiaa ja Miran suostutteluviestit todennäköisesti hoitaisivat meidän koko porukan kasaan.
“Mä voin ratsastaa toisen, jos kaipaat apua?” ehdotin.
“Laitan tytöille viestin, luulen että tää ilta on parempi”, vastasin kaivaen puhelinta taskustani. Mira haluaisi varmasti mukaan, mutta Sannista (ja Petestä) en ollut niin varma.
Minttu 16:02 Lähdettekö tänään keskustaan? Anton haluaa pitää PIKKUJOULUT
Sanni 16:02 eihän???
Mira 16:03 LÄHDEN!
“Mira tulee”, ilmoitin huvittuneena. Sanni lupasi harkita asiaa ja Miran suostutteluviestit todennäköisesti hoitaisivat meidän koko porukan kasaan.
“Mä voin ratsastaa toisen, jos kaipaat apua?” ehdotin.
A: Minttu ratsasti Benkun ja hetken aikaa ehin seuraa kaksikkoa, ennen kuin menin laittamaan Tillin valmiiksi itelleni. Molemmat hevoset näytti olevan aika täynnä energiaa. Pitää muistaa pyytää Minttua, jos se vois hoitaa Benkun liikutuksen useamminkin.
Suihku, parran siistiminen, vaatekaappi ja ruoka. Siinä oli tiivistettynä mun alkuillan ohjelma. Sillä aikaa, kun mulla oli itellä ruoka uunissa, kävin laittamassa mössöt valmiiksi. Hevoset vois ottaa sisälle vähän aikasemmin, jottei tarvis miettiä sitä (potentiaalisen) humalatilan ollessa todellinen palatessa kyliltä.
“Moro, tänään kylille vähän pikkujouluilemaan?”
Kristian oli heti innoissaan kun ehotin sille pientä kokoontumista.
“Jos Minttu tulee, mä oon paikalla”, se vastas ja mun piti siirtää puhelinta kauemmas korvalta säilyttääkseni kuuloaistini suht normaalina.
Myös Niilo oli mukana, kylläkin kuskin roolissa. Kuulemma ei tehnyt mieli juoda. Kuka mä olin pakottamaan, sitä paitsi kuski oli aina todella iso plussa.
Tummat farkut, puhtaimmat lenkkarit mitä omistin, tummansininen kauluspaita ja pikkutakki. En kai vaan ollut ylipukeutunut. Katoin eteisessä omaa peilikuvaani ja huokasin syvään. Toivottavasti Minttu olis yhtä laittautunu, tai Kristian. Toisaalta, Krisu oli aina enemmän tai vähemmän tyylikäs, joten tääkään ilta ei olis poikkeus.
Suihku, parran siistiminen, vaatekaappi ja ruoka. Siinä oli tiivistettynä mun alkuillan ohjelma. Sillä aikaa, kun mulla oli itellä ruoka uunissa, kävin laittamassa mössöt valmiiksi. Hevoset vois ottaa sisälle vähän aikasemmin, jottei tarvis miettiä sitä (potentiaalisen) humalatilan ollessa todellinen palatessa kyliltä.
“Moro, tänään kylille vähän pikkujouluilemaan?”
Kristian oli heti innoissaan kun ehotin sille pientä kokoontumista.
“Jos Minttu tulee, mä oon paikalla”, se vastas ja mun piti siirtää puhelinta kauemmas korvalta säilyttääkseni kuuloaistini suht normaalina.
Myös Niilo oli mukana, kylläkin kuskin roolissa. Kuulemma ei tehnyt mieli juoda. Kuka mä olin pakottamaan, sitä paitsi kuski oli aina todella iso plussa.
Tummat farkut, puhtaimmat lenkkarit mitä omistin, tummansininen kauluspaita ja pikkutakki. En kai vaan ollut ylipukeutunut. Katoin eteisessä omaa peilikuvaani ja huokasin syvään. Toivottavasti Minttu olis yhtä laittautunu, tai Kristian. Toisaalta, Krisu oli aina enemmän tai vähemmän tyylikäs, joten tääkään ilta ei olis poikkeus.
M: Mira ja Sanni olivat molemmat lähdössä mukaan ja siihen mennessä, kun pääsin kotiin suihkuun, kaksikko oli ehtinyt aloittaa kiivaan viestittelyn asukriiseilystään. Mira halusi lähteä liikenteeseen mekossa, mutta Sanni valitti jäätyvänsä. Kuivasin hiuksiani, kun Mira oli käännyttänyt Sannin mekon puoleen ja sitten huomio kiinnittyi muhun.
Minttu 18:12 Ei mulla ole mitää mekkoja urpo
Mira 18:14 no onhan siulla se musta! se jota pidit miun synttäreillä viime talvena
Tuijotin viestiä hetken ennen kuin hoksasin, mistä vaatteesta Mira puhui. Mulla ihan oikeasti oli tällaiseen menoon sopiva mekko, jos se vain oli muuttanut mukanani Pirttivaaraan. Suuntasin vaatekaapille kaivamaan tätä mustaa kangasmöykkyä, joka löytyi koskemattomalta hyllyltä muiden epäkäytännöllisten vaatteiden luota.
Minttu 18:31 Kuka käyttää mekkoja??
Ihonmyötäinen, pitkähihainen musta mekko näytti tyhmältä. Siinä oli hentoa kimallusta ja se ylsi puoleenväliin reisiä. Se oli kaikkea muuta kuin mihin mä normaalisti pukeuduin, mutta Miran vastauksesta päätellen se oli hyvä.
Mira 18:33 toi on niin nätti! nyt vaan hiukset kiharoille ja meikit naamaan, kaatuu kuule koskiset!
Huokaisin syvään. Mira ei lopettaisi tuota varmaan koskaan. Mun kasvoni kuitenkin helottivat niin pahasti ratsastuksen ja suihkun jäljiltä, etten voinut jättää meikkaamista välistä, vaikka edellisestä kerrasta meikkipussin äärellä oli vierähtänyt aikaa.
Minttu 18:12 Ei mulla ole mitää mekkoja urpo
Mira 18:14 no onhan siulla se musta! se jota pidit miun synttäreillä viime talvena
Tuijotin viestiä hetken ennen kuin hoksasin, mistä vaatteesta Mira puhui. Mulla ihan oikeasti oli tällaiseen menoon sopiva mekko, jos se vain oli muuttanut mukanani Pirttivaaraan. Suuntasin vaatekaapille kaivamaan tätä mustaa kangasmöykkyä, joka löytyi koskemattomalta hyllyltä muiden epäkäytännöllisten vaatteiden luota.
Minttu 18:31 Kuka käyttää mekkoja??
Ihonmyötäinen, pitkähihainen musta mekko näytti tyhmältä. Siinä oli hentoa kimallusta ja se ylsi puoleenväliin reisiä. Se oli kaikkea muuta kuin mihin mä normaalisti pukeuduin, mutta Miran vastauksesta päätellen se oli hyvä.
Mira 18:33 toi on niin nätti! nyt vaan hiukset kiharoille ja meikit naamaan, kaatuu kuule koskiset!
Huokaisin syvään. Mira ei lopettaisi tuota varmaan koskaan. Mun kasvoni kuitenkin helottivat niin pahasti ratsastuksen ja suihkun jäljiltä, etten voinut jättää meikkaamista välistä, vaikka edellisestä kerrasta meikkipussin äärellä oli vierähtänyt aikaa.
A: Niilo oli laittanu mulle viestii, et olis meijän pihassa ihan justiinsa. Olin just ottamassa hevosia sisälle ja saatua ensin Benkun omaan boksiinsa ja Tillin sen jälkeen omaansa, käännähdin tallin ovien suuntaan. Minttu oli oviaukossa. Saatoin taas ylittää sen kohteliaan katsomisen rajan ja astua tuijotuksen puolelle, mut wau.
“Krhm… Niilo on kohta tossa...”, takeltelin ja yritin pitää katseen kohteliaasti naisen kasvoissa vartalon sijaan. En varmaan kertaakaan aikasemmin ollu nähny meikkiä Mintun kasvoilla. Pian ulkoota kuulu tööttäys. Saved by the bell. Huh. “Heitän noille vielä ruoat, mee vaa jo autolle ettet jäädy.”
Hevoset nukkumaan, valot pois ja ovet lukkoon. Nyt oltais valmiita lähtee. Kävelin autolle ja yllätyksekseni Kristian oli mukana. Olin Niilon puheista ymmärtänyt tämän tulevan yksin. Noh, oli miten oli. Krisu oli parkkeerannu ittensä Mintun viereen takapenkille, joten mä menisin apparin paikalle. Ja kohti kirkonkylää.
“Krhm… Niilo on kohta tossa...”, takeltelin ja yritin pitää katseen kohteliaasti naisen kasvoissa vartalon sijaan. En varmaan kertaakaan aikasemmin ollu nähny meikkiä Mintun kasvoilla. Pian ulkoota kuulu tööttäys. Saved by the bell. Huh. “Heitän noille vielä ruoat, mee vaa jo autolle ettet jäädy.”
Hevoset nukkumaan, valot pois ja ovet lukkoon. Nyt oltais valmiita lähtee. Kävelin autolle ja yllätyksekseni Kristian oli mukana. Olin Niilon puheista ymmärtänyt tämän tulevan yksin. Noh, oli miten oli. Krisu oli parkkeerannu ittensä Mintun viereen takapenkille, joten mä menisin apparin paikalle. Ja kohti kirkonkylää.
M: Loppujen lopuksi mä olin ehtinyt meikkaamaan jotenkin, mutten todellakaan ehtinyt muuta kuin kuivaamaan hiukset. Onneksi ne olivat niin pöyheät ja laineilla suihkun jälkeen, että näytti kutakuinkin siltä kuin olisin tehnyt niille jotain.
Luojan kiitos mulla oli vanha villakangastakki, jonka kaivoin käyttöön ehkä kahdesti talvikaudella. Jätin takin auki, koska joutuisin istumaan autossa hetken. Jalkaani valitsin matalakorkoiset nilkkurit, joiden kanssa todennäköisesti taittaisin nilkkani, mutta mitäs pienistä.
“Okei joo”, puuskahdin Antonille, joka käyttäytyi oudosti. Korot kopisivat kuistin portailla, kun kipsutin kohti autoa. En varsinaisesti ilahtunut huomatessani Kristianin takapenkillä, mutten kehdannut mennä etupenkille istumaan miehen huitoessa mua taakse kuin mielipuoli.
“Mira ja Sanni on jo Humppiksessa”, ilmoitin takapenkiltä, kun puhelin kilahti viestin merkiksi. Niilo oli ajanut suhteellisen reippaasti, joten meiltäkään ei menisi kauaa kylän siisteimpään kapakkaan.
Luojan kiitos mulla oli vanha villakangastakki, jonka kaivoin käyttöön ehkä kahdesti talvikaudella. Jätin takin auki, koska joutuisin istumaan autossa hetken. Jalkaani valitsin matalakorkoiset nilkkurit, joiden kanssa todennäköisesti taittaisin nilkkani, mutta mitäs pienistä.
“Okei joo”, puuskahdin Antonille, joka käyttäytyi oudosti. Korot kopisivat kuistin portailla, kun kipsutin kohti autoa. En varsinaisesti ilahtunut huomatessani Kristianin takapenkillä, mutten kehdannut mennä etupenkille istumaan miehen huitoessa mua taakse kuin mielipuoli.
“Mira ja Sanni on jo Humppiksessa”, ilmoitin takapenkiltä, kun puhelin kilahti viestin merkiksi. Niilo oli ajanut suhteellisen reippaasti, joten meiltäkään ei menisi kauaa kylän siisteimpään kapakkaan.
A: Yksi maailman oudoimmista parivaljakoista odotti meitä sisällä kapakassa. Hillitty ja rauhallinen Sanni vieressään pienehkö Duracell-pupu nimeltä Mira. Voi Sanni-raukkaa… Nyökkäsin molemmille tervehdykset, mutta Mira näki asiallisemmaksi hyökätä mun kaulaan ja halata. Myönnän olleeni todella hämmentynyt.
Päästessäni vapauteen jätimme jätkien kanssa naiset juoruamaan ja suuntasimme tiskille. Ajattelin ottavani myös Mintulle jotain tiskiltä. Mutta Kristian ehti ensin.
“Yksi olut ja laita kylkeen Cosmo, kyllä te tiiätte miten sellanen tehdään.”
Niilo tilas itelleen myös oluen, jättäen mut ainooks, joka otti väkevämpää.
“Kossuvissy, kiitos.” Jos multa kysyttiin mun mielipidettä, Minttu olis mieluummin ottanu kaljan kuin jonkun ihme karpalojutun. Mutta empä mäkään varmaks voinu sanoo.
“Milady”, Kristian sano ja ojens punasta nestettä täynnä olevan lasin Mintun käsiin. “Ei tää sun naapuris meinannu ottaa sulle mitään, mut mä pelastin tilanteen.” Brunette keimaili Mintun edessä ja mun vieressä ollu Niilo pyöritteli silmiään. Kuin myös minä.
Päästessäni vapauteen jätimme jätkien kanssa naiset juoruamaan ja suuntasimme tiskille. Ajattelin ottavani myös Mintulle jotain tiskiltä. Mutta Kristian ehti ensin.
“Yksi olut ja laita kylkeen Cosmo, kyllä te tiiätte miten sellanen tehdään.”
Niilo tilas itelleen myös oluen, jättäen mut ainooks, joka otti väkevämpää.
“Kossuvissy, kiitos.” Jos multa kysyttiin mun mielipidettä, Minttu olis mieluummin ottanu kaljan kuin jonkun ihme karpalojutun. Mutta empä mäkään varmaks voinu sanoo.
“Milady”, Kristian sano ja ojens punasta nestettä täynnä olevan lasin Mintun käsiin. “Ei tää sun naapuris meinannu ottaa sulle mitään, mut mä pelastin tilanteen.” Brunette keimaili Mintun edessä ja mun vieressä ollu Niilo pyöritteli silmiään. Kuin myös minä.
M: Hyvä jos mä ehdin tervehtiä kunnolla Miraa ja Sannia, kun Kristian nyki mua jo kohti tiskiä. Vilkaisin ystäviäni merkitsevästi toivoen, että ne seuraisivat mua ja pitäisivät sen tyrkyn kaukana musta.
Tuijotin Kristianin ojentamaa drinkkiä. Se ei ollut kaljaa.
“Mira voi varmaan juoda tän, mä otan bissen”, totesin kuivasti ja laskin käsiini ilmestyneen juoman tiskille. Vilkaisin Antonia, joka tuntui seuranneen tilannetta Niilon kanssa.
“Voitko sä pitää ton kaukana musta?” sihahdin vuokraisännälleni päästyäni hivuttautumaan tarpeeksi kauas hämmentyneestä Kristianista. Mira oli hoitanut tilanteen eteenpäin ja siemaili tyytyväisenä ilmaista juomaansa Sannin tilatessa meille kaikille oluet.
Kapakassa ei ollut vielä paljoa porukkaa, koska tällä kylällä ihmiset harvoin lähtivät liikenteeseen ennen puolta yötä. Sanni halusi istumaan pöytään, Mira halusi pelaamaan biljardia. Kuskin kaljaansa siemaileva Niilo suostui haasteeseen, joten Sannin, Antonin ja vaisun Kristianin kanssa vallattiin kulmapöytä, jonka ääressä me tyttöjen kanssa istuttiin aina, kun eksyttiin ulos samaan aikaan.
Tuijotin Kristianin ojentamaa drinkkiä. Se ei ollut kaljaa.
“Mira voi varmaan juoda tän, mä otan bissen”, totesin kuivasti ja laskin käsiini ilmestyneen juoman tiskille. Vilkaisin Antonia, joka tuntui seuranneen tilannetta Niilon kanssa.
“Voitko sä pitää ton kaukana musta?” sihahdin vuokraisännälleni päästyäni hivuttautumaan tarpeeksi kauas hämmentyneestä Kristianista. Mira oli hoitanut tilanteen eteenpäin ja siemaili tyytyväisenä ilmaista juomaansa Sannin tilatessa meille kaikille oluet.
Kapakassa ei ollut vielä paljoa porukkaa, koska tällä kylällä ihmiset harvoin lähtivät liikenteeseen ennen puolta yötä. Sanni halusi istumaan pöytään, Mira halusi pelaamaan biljardia. Kuskin kaljaansa siemaileva Niilo suostui haasteeseen, joten Sannin, Antonin ja vaisun Kristianin kanssa vallattiin kulmapöytä, jonka ääressä me tyttöjen kanssa istuttiin aina, kun eksyttiin ulos samaan aikaan.
A: Kristian oli menossa Mintun viereen samalle puolen pöytää, mut en oikein tienny oliko se hyvä idea. Varsinki jos Minttu oli just pyytäny mua pitää Krisu kaukana siitä. Mulla oli sekunnin murto-osa aikaa päättää kumpi oli pienempi paha, se et Krisu istuis Mintun vieressä ja saattais lähennellä käsi-hartioiden-päälle-tekniikalla vai se, että mies olis vastapäätä pöydän toisella puolen, mut vois yritää saaha naisen mukaan johonki jalkapeliin.
Mun ja Sannin ei tarvinnu ku vaihtaa katseet ja suunnitelma oli tehty. Krisu pääty istumaan viistoon Mintusta ja Sanni tämän viereen. Näin mä saisin myös oman rauhan Kristianista, ettei tämä voisi roikkua mussa kiinni. Ja samalla olin salaa ilonen päästessäni Mintun viereen, mut kukaan ei sais tietää sitä.
“Teijän olis pitäny nähä se! En oo varmaan ikinä onnistunu samanlaiseen enää uudestaan. 30 metriä putkeen tossa Ukonpolun suoralla. Faijan pappatunturilla, sä Anton muistat sen, etkö? Mikäköhän se vuos oli? Ysiysi?” Kristian oli päässy vauhtiin. Ja hurjat jutut saattoivat kestää koko illan. Miksi oi miksi mä pyysin sen mukaan.
Mun ja Sannin ei tarvinnu ku vaihtaa katseet ja suunnitelma oli tehty. Krisu pääty istumaan viistoon Mintusta ja Sanni tämän viereen. Näin mä saisin myös oman rauhan Kristianista, ettei tämä voisi roikkua mussa kiinni. Ja samalla olin salaa ilonen päästessäni Mintun viereen, mut kukaan ei sais tietää sitä.
“Teijän olis pitäny nähä se! En oo varmaan ikinä onnistunu samanlaiseen enää uudestaan. 30 metriä putkeen tossa Ukonpolun suoralla. Faijan pappatunturilla, sä Anton muistat sen, etkö? Mikäköhän se vuos oli? Ysiysi?” Kristian oli päässy vauhtiin. Ja hurjat jutut saattoivat kestää koko illan. Miksi oi miksi mä pyysin sen mukaan.
M: Loin kaihoisia katseita biljardipöydän suuntaan Kristianin avattua sanaisen arkkunsa. Sanni oli onneksi istuttanut miehen viereensä niin, että se oli pöydän mitan päässä musta eikä mun tarvinnut miettiä, mitä drinkkiä se oli mulle seuraavaksi tilaamassa.
“Taidan hakee toisen kaljan, otatsä jotain?” kysyin Antonilta, joka istui vieressäni asiallisesti, kuten naapuri-vuokraisännän kuuluikin. Virnistin ajatukselle hivuttautuessani seisomaan ilman, että se perkeleen mekko paljastaisi aivan kaikkea.
En ehtinyt ottaa askeltakaan tiskiä kohti, kun Mira hyökkäsi luokseni biljardimaila kädessään.
“Minttu kato, mie oon voitolla!” nainen hekumoi. Vilkaisin Niiloa, joka nojasi biljardipöytään itsekseen virnuillen. En ollut aivan varma, oliko Niilo pelannut ihan täysillä, mutta vastasin miehen toverilliseen hymyyn ja jatkoin vasta sitten matkaani tiskille.
“Taidan hakee toisen kaljan, otatsä jotain?” kysyin Antonilta, joka istui vieressäni asiallisesti, kuten naapuri-vuokraisännän kuuluikin. Virnistin ajatukselle hivuttautuessani seisomaan ilman, että se perkeleen mekko paljastaisi aivan kaikkea.
En ehtinyt ottaa askeltakaan tiskiä kohti, kun Mira hyökkäsi luokseni biljardimaila kädessään.
“Minttu kato, mie oon voitolla!” nainen hekumoi. Vilkaisin Niiloa, joka nojasi biljardipöytään itsekseen virnuillen. En ollut aivan varma, oliko Niilo pelannut ihan täysillä, mutta vastasin miehen toverilliseen hymyyn ja jatkoin vasta sitten matkaani tiskille.
A: “Mä lähen messii, käyn samalla ulkona vähä haukkaa happee.” Sivusilmällä huomasin Kristianin olevan ihan mukana suunnitelmassa, mut Sanni ehti tukkii sen suun ja pitää sen perseen kiinni puisessa penkissä. Kiitos siitä. Kiitos.
Miran hihkuessa johtoasemaansa, vilkaisin Niilon suuntaan ja mies virnuili takasin. Paskat. Mä tiesin jätkän häviävän tahallaan. Niilo oli meistä kolmesta paras pelaaja, varsinkin selvinpäin, joten ei mitenkään voinut olla mahdollista, että Mira olisi johdossa. Askelsin Niilon viereen ja tuuppasin tätä kylkeen.
“Mitää?” mies hymähti ja nauro.
“Me kaikki tiietää mitä sä teet. Ootko ihan varma?” vilkasin Miran suuntaan joka innoissaan pomppi Mintun edessä. Minttu hymyili naiselle ja näytti pitkästä aikaa rentoutuneelta.
“Haloo? Anton? Maa kutsuu?” Niilo huito kädellään mun vieres.
“Ai mitä, häh”, käänsin katseen mieheen.
“Hitto sä oot kuses. Et ees tajuu sitä.” Niilon nauru väittämän jälkeen ei antanu mulle mahollisuutta vastaa. Tuuppasin miestä uudestaan kylkeen ja päätäni puistellen suuntasin tiskille.
“Kaks kaljaa”, tilasin nuorelta naiselta tiskin takaa. Minttu ilmesty mun viereen ja mä saatoin haistaa saippuan ja shampoon sekotuksen. Niin lähelle se nainen mua tuli.
“Sori toi Kristian. Pidän sille pienen puhuttelun täst kyl vielä...”
Miran hihkuessa johtoasemaansa, vilkaisin Niilon suuntaan ja mies virnuili takasin. Paskat. Mä tiesin jätkän häviävän tahallaan. Niilo oli meistä kolmesta paras pelaaja, varsinkin selvinpäin, joten ei mitenkään voinut olla mahdollista, että Mira olisi johdossa. Askelsin Niilon viereen ja tuuppasin tätä kylkeen.
“Mitää?” mies hymähti ja nauro.
“Me kaikki tiietää mitä sä teet. Ootko ihan varma?” vilkasin Miran suuntaan joka innoissaan pomppi Mintun edessä. Minttu hymyili naiselle ja näytti pitkästä aikaa rentoutuneelta.
“Haloo? Anton? Maa kutsuu?” Niilo huito kädellään mun vieres.
“Ai mitä, häh”, käänsin katseen mieheen.
“Hitto sä oot kuses. Et ees tajuu sitä.” Niilon nauru väittämän jälkeen ei antanu mulle mahollisuutta vastaa. Tuuppasin miestä uudestaan kylkeen ja päätäni puistellen suuntasin tiskille.
“Kaks kaljaa”, tilasin nuorelta naiselta tiskin takaa. Minttu ilmesty mun viereen ja mä saatoin haistaa saippuan ja shampoon sekotuksen. Niin lähelle se nainen mua tuli.
“Sori toi Kristian. Pidän sille pienen puhuttelun täst kyl vielä...”
M: Anton seurasi mua tiskille ja ennen kuin ehdin tilata mitään, mies oli hoitanut asian. Antonille mä en laittanut vastaan, koska se oli hoitanut tilauksen oikein.
“Kyllä mää ehkä just ja just pärjään”, virnistin miehen kommentille Kristianista. Onneksi Anton ja Sanni olivat ottaneet sydämenasiakseen Kristianin pitämisen tarpeeksi etäällä musta.
Sain toisen oluen eteeni ja väläytin Antonille kiitollisen hymyn. Baariin valui hiljalleen porukkaa, joista yhden edustajilla oli kuin olikin päässään tonttulakit. Tyrskähdin näylle vilkaisten Antonia huvittuneena.
“Meidänkin olis pitänyt varustautua noin”, nauroin ja hörppäsin lisää olutta kaikkea muuta kuin sivistyneesti.
Palasin biljardipöydän luo huomatakseni, että Mira oli juuri pussittamassa kasipalloa. Se karkasi väärään reikään ja hetken mä näin sieluni silmin temperamenttisen Miran purkamassa tuohtumustaan koko kansan edessä. Sen sijaan nainen räjähti nauruun ja heitti Niilolle vitsin, josta mä en ymmärtänyt mitään.
“Kyllä mää ehkä just ja just pärjään”, virnistin miehen kommentille Kristianista. Onneksi Anton ja Sanni olivat ottaneet sydämenasiakseen Kristianin pitämisen tarpeeksi etäällä musta.
Sain toisen oluen eteeni ja väläytin Antonille kiitollisen hymyn. Baariin valui hiljalleen porukkaa, joista yhden edustajilla oli kuin olikin päässään tonttulakit. Tyrskähdin näylle vilkaisten Antonia huvittuneena.
“Meidänkin olis pitänyt varustautua noin”, nauroin ja hörppäsin lisää olutta kaikkea muuta kuin sivistyneesti.
Palasin biljardipöydän luo huomatakseni, että Mira oli juuri pussittamassa kasipalloa. Se karkasi väärään reikään ja hetken mä näin sieluni silmin temperamenttisen Miran purkamassa tuohtumustaan koko kansan edessä. Sen sijaan nainen räjähti nauruun ja heitti Niilolle vitsin, josta mä en ymmärtänyt mitään.
A: Tonttulakitpa hyvinkin. Mä kuitenkaan tuskin huomasin niitä. Minttu hymyili mun vieressä ja liikuin taas vaarallisilla vesillä oman katsekontaktini kanssa. Onneks nainen päätti lähtee takasin muiden luo ja mä sain hengähtää. Kiesus.
“Onko teillä kahella jo jotain inside juttuja?” katoin epäuskosesti Niiloa ja sen jälkeen Miraa. Kaksikko vilkas toisiaan ja kiels mun väittämän uskottavalla “eeeeeeeeeeeiii”-argumentilla. Toinen kulma koholla katoin Niiloo joka hymyili lempeesti kattoessaan Miraa. Ei hittolainen, tulisko noista pari? Olisko se mitenkää mahollista?
“Sun pitää uskoo mua!” Kristianin ääni kajahti pöydän suunnalta. Sanni oli saanu pidettyy bruneten paikoillaan ihmeen pitkään. Nainen ei mitenkään voinu olla aidosti kiinnostunu Krisun jutuista? Kukaan ei ollu. Ei ikinä.
“Krisu anna olla, kukaan ei jaksa kuunnella noita miljoona vuotta vanhoja juttuja”, naurahin miehelle ja sain vastaukseks silmien pyöräytyksen.
Laskin kaljatuopin pöydälle ja katsahin nopeesti Minttuun.
“Mä käyn nyt tossa ulkona hengähtää vähän. Eihän vanha tällasta jaksa”, totesin puolittain hymyillen kaksikolle pöydän ääressä.
“Onko teillä kahella jo jotain inside juttuja?” katoin epäuskosesti Niiloa ja sen jälkeen Miraa. Kaksikko vilkas toisiaan ja kiels mun väittämän uskottavalla “eeeeeeeeeeeiii”-argumentilla. Toinen kulma koholla katoin Niiloo joka hymyili lempeesti kattoessaan Miraa. Ei hittolainen, tulisko noista pari? Olisko se mitenkää mahollista?
“Sun pitää uskoo mua!” Kristianin ääni kajahti pöydän suunnalta. Sanni oli saanu pidettyy bruneten paikoillaan ihmeen pitkään. Nainen ei mitenkään voinu olla aidosti kiinnostunu Krisun jutuista? Kukaan ei ollu. Ei ikinä.
“Krisu anna olla, kukaan ei jaksa kuunnella noita miljoona vuotta vanhoja juttuja”, naurahin miehelle ja sain vastaukseks silmien pyöräytyksen.
Laskin kaljatuopin pöydälle ja katsahin nopeesti Minttuun.
“Mä käyn nyt tossa ulkona hengähtää vähän. Eihän vanha tällasta jaksa”, totesin puolittain hymyillen kaksikolle pöydän ääressä.
M: En mennyt aivan takuuseen Miran keimailusta, sillä nainen oli vasta toissaviikolla julistanut, miten ei sotkeentuisi yhteenkään mieheen, ainakaan tämän vuoden puolella. Mun mielestä se oli ollut hyvä tavoite, koska mun puolesta Mira voisi hommata itselleen paremman harrastuksen.
“Mä voin tulla mukaan”, ähkäisin Antonille Kristianin katseen kartoittaessa mekkoani piinaavan pitkään. Jätin miltei täyden tuopin pöytään Sannin vahdittavaksi ja seurasin Antonia ulos, jonne porukkaa oli valunut tupakalle.
“Sannilla on kyllä rautaiset hermot”, naureskelin vajaan puolentoista oluen alustamassa mielentilassa. Mun alkoholinsietokykyni oli joko laskenut nollaan tai sitten mä olin vain oikeasti päässyt tunnelmaan.
“Sanni on muutenkin porukan ainoana varattuna paras suojakilpi Kristianin ja muiden - siis mun - väliin”, jatkoin höpinääni. Vituttikohan Antonia, kun olin tullut häiritsemään sitä?
“Mä voin tulla mukaan”, ähkäisin Antonille Kristianin katseen kartoittaessa mekkoani piinaavan pitkään. Jätin miltei täyden tuopin pöytään Sannin vahdittavaksi ja seurasin Antonia ulos, jonne porukkaa oli valunut tupakalle.
“Sannilla on kyllä rautaiset hermot”, naureskelin vajaan puolentoista oluen alustamassa mielentilassa. Mun alkoholinsietokykyni oli joko laskenut nollaan tai sitten mä olin vain oikeasti päässyt tunnelmaan.
“Sanni on muutenkin porukan ainoana varattuna paras suojakilpi Kristianin ja muiden - siis mun - väliin”, jatkoin höpinääni. Vituttikohan Antonia, kun olin tullut häiritsemään sitä?
A: Minttu ilmesty mun takaa terassin puolelle. Pikku pakkanen yritti kiristyä iltaa kohden, mutta pikkutakin ansiosta mulla oli ihan ok olla. Toivottavasti Mintun ohuen näköinen takki piti naisen lämpimänä.
“Kristian on aina ollu tollanen. Se ei oikein tiiä missä raja menee...”, mutisin. Nojauduin terassin kaidetta vasten käsivarsien varaan ja tuijottelin käsiini.
“Sä vaikutat iloselta.” Se ei ollut kysymys. Koska siltä Minttu näytti. Ensimmäisiä kertoja Kuiskeen poismenon jälkeen nainen vaikutti nauttivan olostaan. Ja vielä julkisella paikalla. Alkoholin kanssa. Kristianin lähestymisyritysten seassa. Mun kanssa.
“Tota… Minttu kuule...”, alkoholilla oli selkeesti osuutta asiaan, et mun kielenkannat oli todellä löysällä.
“Minttu, Anton, te ette haluu missaa tätä”, Niilo oli tullu oven rakoon Mira kainalossaan. “Krisu keksi ärsyttää vähän isompaa kaveria.” Niilon katseessa ei ollut yhtään huumoria. Voi paska.
“Kristian on aina ollu tollanen. Se ei oikein tiiä missä raja menee...”, mutisin. Nojauduin terassin kaidetta vasten käsivarsien varaan ja tuijottelin käsiini.
“Sä vaikutat iloselta.” Se ei ollut kysymys. Koska siltä Minttu näytti. Ensimmäisiä kertoja Kuiskeen poismenon jälkeen nainen vaikutti nauttivan olostaan. Ja vielä julkisella paikalla. Alkoholin kanssa. Kristianin lähestymisyritysten seassa. Mun kanssa.
“Tota… Minttu kuule...”, alkoholilla oli selkeesti osuutta asiaan, et mun kielenkannat oli todellä löysällä.
“Minttu, Anton, te ette haluu missaa tätä”, Niilo oli tullu oven rakoon Mira kainalossaan. “Krisu keksi ärsyttää vähän isompaa kaveria.” Niilon katseessa ei ollut yhtään huumoria. Voi paska.
M: Onneksi mun jutteluni ei jäänyt yksinpuheluksi. Ensin Anton kommentoi Kristiania, mutta sitten puheenaihe vaihtui muhun.
“Ai”, hymähdin. “No mut olihan tää toivottua vaihtelua mun normaaleihin perjantai-iltoihin.”
Anton oli kyllä oma hölmö itsensä. Miehen seurassa olemisesta oli alkanut tulla helpompaa eikä mun enää tarvinnut arkena miettiä sanomisiani. Ehkä mä olisin uskaltanut jo tituleerata Koskista kaverikseni naapurin, vuokraisännän ja kotivalmentajan lisäksi.
Anton sanoi mun nimen ja keskeytti ajatukseni. Mies ei kuitenkaan päässyt jutussaan pitkälle, kun Niilon ääni keskeytti. Vai että oli Kristian hankkiutunut vaikeuksiin?
Sisällä mua oli vastassa tympääntynyt Sanni ja tuohtunut Kristian, joka äyski jotain liki parimetriselle äijälle.
“Toi heitti Krisulle jonkun vitsin ja sillä naksahti”, Sanni puuskahti meille ja jäi seuraamaan, mihin tilanne etenisi. Mä hapuilin katseellani järjestyksenvalvojaa ja toivoin, että joku menisi viheltämään pelin poikki ennen kuin me kaikki lennettäisiin ulos.
Toisaalta lähtijä olisi todennäköisesti pelkkä Kristian. Ketä se haittaisi? Jaa-a.
“Ai”, hymähdin. “No mut olihan tää toivottua vaihtelua mun normaaleihin perjantai-iltoihin.”
Anton oli kyllä oma hölmö itsensä. Miehen seurassa olemisesta oli alkanut tulla helpompaa eikä mun enää tarvinnut arkena miettiä sanomisiani. Ehkä mä olisin uskaltanut jo tituleerata Koskista kaverikseni naapurin, vuokraisännän ja kotivalmentajan lisäksi.
Anton sanoi mun nimen ja keskeytti ajatukseni. Mies ei kuitenkaan päässyt jutussaan pitkälle, kun Niilon ääni keskeytti. Vai että oli Kristian hankkiutunut vaikeuksiin?
Sisällä mua oli vastassa tympääntynyt Sanni ja tuohtunut Kristian, joka äyski jotain liki parimetriselle äijälle.
“Toi heitti Krisulle jonkun vitsin ja sillä naksahti”, Sanni puuskahti meille ja jäi seuraamaan, mihin tilanne etenisi. Mä hapuilin katseellani järjestyksenvalvojaa ja toivoin, että joku menisi viheltämään pelin poikki ennen kuin me kaikki lennettäisiin ulos.
Toisaalta lähtijä olisi todennäköisesti pelkkä Kristian. Ketä se haittaisi? Jaa-a.
A: Mentiin Mintun kanssa Niilon ja Miran perästä sisälle. Ja sieltähän se Kristian löyty. Sanni oli etäämmällä, luojan kiitos. Isompi korsto oli murjassu miehelle jotain ja naps. Ei kuulostanu mitenkään oudolta.
“Niilo, vasen.” Menin ite Krisun oikeeseen käteen kiinni ja otin siitä kunnolla kiinni. Niilolla tulis olemaan enemmän ongelmia pitää Krisu kiinni, olihan nuorikko meistä myös “heikoin”, jos niin voisi sanoa.
“Tuu tänne sanoo, tule! Hakkaan sut paskaks!” Krisu jatko uhittelua isolle kaverille vielä terassilta käsin. Lähemmäs heitettiin riehuja-Reiska penkkiin istumaan.
“Mitä helvettiä, Krisu?! Yritäks sä saaha meijät kaikki heitettyy ulos täältä?” Niilo ärjy Krisulle ja tappelijaa selkeesti alko mietityttää.
“Antaa olla, meni jo.” Tuhahdin ja vilkuilin ympärille. Yks portsari selkeesti piti Krisua silmällä.
Mä palasin sisälle Sannin, Miran ja Mintun luo.
“Jos tota ei tapahu joka kolmas kerta, toi jätkä on tullu hulluks. Tos ei oo mitään uutta enää. Sori, olis varmaan pitäny varottaa.” Mua oli tosissaan alkanu kyllästyttää Krisun riehuminen joka ikisessä baarissa mihin vaan mentiin. Ja se idiootti oli samalla keskeyttäny mun ja Mintun juttelut. Saatana.
“Niilo, vasen.” Menin ite Krisun oikeeseen käteen kiinni ja otin siitä kunnolla kiinni. Niilolla tulis olemaan enemmän ongelmia pitää Krisu kiinni, olihan nuorikko meistä myös “heikoin”, jos niin voisi sanoa.
“Tuu tänne sanoo, tule! Hakkaan sut paskaks!” Krisu jatko uhittelua isolle kaverille vielä terassilta käsin. Lähemmäs heitettiin riehuja-Reiska penkkiin istumaan.
“Mitä helvettiä, Krisu?! Yritäks sä saaha meijät kaikki heitettyy ulos täältä?” Niilo ärjy Krisulle ja tappelijaa selkeesti alko mietityttää.
“Antaa olla, meni jo.” Tuhahdin ja vilkuilin ympärille. Yks portsari selkeesti piti Krisua silmällä.
Mä palasin sisälle Sannin, Miran ja Mintun luo.
“Jos tota ei tapahu joka kolmas kerta, toi jätkä on tullu hulluks. Tos ei oo mitään uutta enää. Sori, olis varmaan pitäny varottaa.” Mua oli tosissaan alkanu kyllästyttää Krisun riehuminen joka ikisessä baarissa mihin vaan mentiin. Ja se idiootti oli samalla keskeyttäny mun ja Mintun juttelut. Saatana.
M: Mira vaikutti tuohtuneelta - ja vähän humaltuneelta - kipittäessään mun ja Sannin luo seuraamaan Kristianin kesytystä.
“Tuo joutais kotiin”, Sanni tuhahti enkä voinut olla enempää samoilla linjoilla naisen kanssa.
Miesväki kävi ulkona rauhoittumassa ja ensimmäisenä sisälle palasi Anton. Me oltiin tyttöjen kanssa käyty nappaamassa shotit, koska mites muutenkaan pikkujoulufiilikseen pääsisi tuollaisen urpoilun jälkeen.
“Ei se siun vika oo”, Mira rauhoitteli Antonia. Naisen käsi laskeutui miehen olalle, mutta ennen kuin tilanne ehti mennä kiusalliseksi, Mira oli jo livahtanut kohti vessoja Sanni perässään.
“Juotavaa? Mun vuoro tarjota”, ehdotin Antonille tiskiin nojautuen. Baari alkoi täyttyä ihmisistä ja lämmetä, joten nykäisin auki retkottaneen takin pois päältäni ja nakkasin sen lähimpään naulakkoon.
“Ratsastusvaatteet on enemmän mun juttu”, tuhahdin kiskoessani mekon helmaa ojennukseen.
“Tuo joutais kotiin”, Sanni tuhahti enkä voinut olla enempää samoilla linjoilla naisen kanssa.
Miesväki kävi ulkona rauhoittumassa ja ensimmäisenä sisälle palasi Anton. Me oltiin tyttöjen kanssa käyty nappaamassa shotit, koska mites muutenkaan pikkujoulufiilikseen pääsisi tuollaisen urpoilun jälkeen.
“Ei se siun vika oo”, Mira rauhoitteli Antonia. Naisen käsi laskeutui miehen olalle, mutta ennen kuin tilanne ehti mennä kiusalliseksi, Mira oli jo livahtanut kohti vessoja Sanni perässään.
“Juotavaa? Mun vuoro tarjota”, ehdotin Antonille tiskiin nojautuen. Baari alkoi täyttyä ihmisistä ja lämmetä, joten nykäisin auki retkottaneen takin pois päältäni ja nakkasin sen lähimpään naulakkoon.
“Ratsastusvaatteet on enemmän mun juttu”, tuhahdin kiskoessani mekon helmaa ojennukseen.
A: Mua hävetti Kristianin takia ihan helvetisti. Illan tunnelma oli kokenu aikamoisen muutoksen. Kiitin Luojaa, ettei Krisu ollu ehtiny mätkästä sitä järkälettä. Portsari näytti niin kyrpiintyneeltä ja kyllästyneeltä juoppoihin.
“Kiitos kyllä.” Minttu tilas meille shotit. Rehellistä suomalaista viinaa. “Näytät sä silti hyvältä tos mekossaki.” Otin shotin pöydältä ja kumosin sen, ennen kuin ehdin sanoa jotain vielä nolompaa. Ei Anton Koskinen voisi ikinä puhua noin ja kuulostaa täysjärkiseltä. Ei ikinä.
Mä en oikein vielä tässäkään vaiheessa iltaa osannut ymmärtää sitä faktaa, et Minttu oli meikannu. Tai ylipäätään laittautunut. Annoin mun katseen viipyillä naisessa, enkä nousevan humalatilan takaa osannut arvioida, oliko katsominen muuttunut tuijottamiseksi. Tai pahempaa, “tsekkailuksi”.
“Kiitos kyllä.” Minttu tilas meille shotit. Rehellistä suomalaista viinaa. “Näytät sä silti hyvältä tos mekossaki.” Otin shotin pöydältä ja kumosin sen, ennen kuin ehdin sanoa jotain vielä nolompaa. Ei Anton Koskinen voisi ikinä puhua noin ja kuulostaa täysjärkiseltä. Ei ikinä.
Mä en oikein vielä tässäkään vaiheessa iltaa osannut ymmärtää sitä faktaa, et Minttu oli meikannu. Tai ylipäätään laittautunut. Annoin mun katseen viipyillä naisessa, enkä nousevan humalatilan takaa osannut arvioida, oliko katsominen muuttunut tuijottamiseksi. Tai pahempaa, “tsekkailuksi”.
M: Onneksi Anton oli hevosmies, koska silloin se ymmärsi hevosnaisten juomakulttuurin - ainakin tällä kylällä. Siihen ei kuulunut mitkään helkkarin Cosmot, siihen kuuluivat kalja ja erinäiset kirkkaat juomat. Ja se, että kun viihteelle lähdettiin, siellä myös oltiin.
Anton tuntui myös vaihtaneen vapaalle, ainakin mitä miehen kommentteihin tuli. Ilmeisesti vuoden takainen mekko istui pikkujoulukauteen kuin väärä raha, sillä myös Mira ja Sanni olivat hehkuttaneet asuvalintaani. Musta oli lähinnä outoa heilua kylällä niin vähissä vaatteissa, mutta oli ihan virkistävää vaihtelua, etteivät kaikkien katseet karttaneet mua kuten yleensä tallivaatteissa liikkuessani.
“Minttuuuh”, Mira henkäisi ja nojautui vauhdilla tiskiä vasten. “Mä haluun joraamaan.”
Kohotin kulmiani naisen sanoille: minne se oli nyt menossa? Kylän ainoaan yökerhoonko, jonne me oltiin noin kymmenen vuotta liian vanhoja?
“Voi helvetti sun kanssas”, mutisin päätäni pyöritellen, kun Mira tilasi meille uudet shotit. Siinä vaiheessa Sannikin oli ilmestynyt tiskille ja mä vilkaisin varovasti Antonia. Mitähän se ajatteli bilevaihteeseen vaihtaneesta Mintusta?
Anton tuntui myös vaihtaneen vapaalle, ainakin mitä miehen kommentteihin tuli. Ilmeisesti vuoden takainen mekko istui pikkujoulukauteen kuin väärä raha, sillä myös Mira ja Sanni olivat hehkuttaneet asuvalintaani. Musta oli lähinnä outoa heilua kylällä niin vähissä vaatteissa, mutta oli ihan virkistävää vaihtelua, etteivät kaikkien katseet karttaneet mua kuten yleensä tallivaatteissa liikkuessani.
“Minttuuuh”, Mira henkäisi ja nojautui vauhdilla tiskiä vasten. “Mä haluun joraamaan.”
Kohotin kulmiani naisen sanoille: minne se oli nyt menossa? Kylän ainoaan yökerhoonko, jonne me oltiin noin kymmenen vuotta liian vanhoja?
“Voi helvetti sun kanssas”, mutisin päätäni pyöritellen, kun Mira tilasi meille uudet shotit. Siinä vaiheessa Sannikin oli ilmestynyt tiskille ja mä vilkaisin varovasti Antonia. Mitähän se ajatteli bilevaihteeseen vaihtaneesta Mintusta?
(klik)
|