Viljapeltoja viljapeltojen perään. Niitä täällä Karjalassa riittää. Mutta on täällä paljon kaikkea muutakin - nimittäin hevosia. Ja pari niistä on majoittunut juurikin Pirttivaaraan. Nimeni on Anton ja minulla on kunnia toivottaa juuri sinut tervetulleeksi tilalleni. Reilut sata vuotta pystyssä ollut tallirakennus edelleen jaksaa pysyä mukana ympärillään muuttuvassa maailmassa ja on valmiina luomaan uusia tarinoita uusien tyyppien kanssa.
Ennen kuin kukaan innostuu liikaa, pitää varmaan mainita, että Pirttis on pienen pieni yksityinen talli, joka majoittaa kolme karvaista kaveria. Ja ei, en puhu itsestäni taikka koirastani Assista ja jostain epämääräisestä villiolennosta, vaan hevosista. Assi sekä minä majoitumme tallin lähellä olevaan paritaloon, jonka toinen puolisko on varattuna kolmannen karsinapaikan asukkaan omistajalle.
Meillä ei ole kasvatustoimintaa, eikä kilpailuja, mutta sitäkin tehokkaammin haluan pitää hevosilla hyvät oltavat sekä valmennuksien kautta auttaa nuoria (ja miksei vanhempiakin) lupauksia kohti uusia haasteita kisakentille ja niiden ulkopuolelle. Pirttis on tällainen hyvän mielen projekti, vaikkakin tallissa on aina välillä epämiellyttäviäkin juttuja hoidettavana.