Oletko sie etsimässä hevosta? Kuulin jotain sen suuntasta puskaradiosta. Mulla vois olla sulle ehdotus. Superkiva, halpa, vähän rikki mutta muuten kuin siulle tehty! Mä olin käynyt katsomassa tuttuni vinkkaamaa puoliveriruunaa jo viestiä seuraavana viikonloppuna, mutta katsomiseksi se oli jäänyt. Olin vilkaissut mukaan lähtenyttä Antonia jo siinä vaiheessa, kun ruunaa oli talutettu tarhasta talliin - se oli kävellyt jähmeästi ja hitaasti. Omistaja oli vakuutellut sen olevan vain alkujäykkyyttä, mutta ei ruuna ollut siitä juurikaan vertynyt. Olin käyttänyt Antoninkin selässä, jonka jälkeen olin ollut entistä varmempi päätöksestäni jättää ruuna sinne. En mä tehnyt mitään hevosella, joka olisi mun mielestä pitänyt päästää kärsimyksistään tekosyiden keksimisen sijaan. Noin viikkoa myöhemmin olin bongannut kiinnostavan ilmoituksen Facebookin hevosmyyntipalstalla. Vaikka kyseessä oli ori, se oli näyttänyt kuvissa hyvältä ja sitä oli kuvattu yritteliääksi, reippaaksi ja sopivaksi harrasteratsuksi kokeneemmalle juniorille tai seniorille. Ajatus toisesta kylmäverisestä kiehtoi, vaikka Antonin ensireaktio ei ollutkaan puoltanut uutta koeratsastusreissua. Mä olin kuitenkin soittanut omistajalle siltä istumalta ja kuullut, että ori oli tulossa etelästä Keski-Suomeen myyntitallille. Se oli ollut viimeinen niitti ja mä olin sopinut koeratsastuksen parin päivän päähän orin muutosta. Niinpä me oltiin eilen startattu auto koppi perässään, ihan varmuuden vuoksi, jo ennen kukonlaulua. Anton oli puhunut koko matkan tutuista hevosvälittäjistä ja syistä, miksi mun kannattaisi ostaa ennemmin jokin kokenut, ehkä vähän iäkkäämpi (puoliveri)ratsu. Mä olin kuunnellut kohteliaisuuttani, mutta päättänyt kuitenkin, ettei herra tallinomistaja-vuokraisäntä-naapurin mielipiteet painaisi kupissa siinä vaiheessa, kun olisin koeratsastanut kultaisen unelman. Se kultainen unelma oli ollut kaikkea muuta kuin unelma, eikä talvikarvakaan ollut ihan yhtä kultainen kuin kesällä otetuissa kuvissa. Mikiksi kutsuttu ori oli osoittanut itsepäisen luonteensa jo varustustilanteessa, mutta mun mielestä tummissa silmissä oli ollut silti ihan lempeä katse. Ratsastaessa Mikki oli ollut hauska ja menevä tapaus, ja mun olo oli ollut heti kotoisampi kuin Antonin puoliveristen satuloissa. Mikki oli sopivan erilainen kuin Kuiske, mutta siinä oli paljon asioita, joista mä pidin. Se ei ollut mikään pullamössöpuoliverinen, vaan sillä oli luonnetta - ehkä jossain määrin liikaakin, mutta ehkä rajat ja rakkaus auttaisivat. Se oli hauskan kokoinen ja mä hahmotin sen paljon paremmin kuin vaikka Tillin kilometrikauloineen. Kun välittäjä oli kertonut orin hypänneen Suomessa metrin ratoja, mä olin tajunnut, että siinä olisi mulle kaveri palauttamaan mut esteiden pariin. Anton oli näyttänyt järkyttyneeltä mun aloitettua hintaneuvottelut. Mun mielestä siinä oli ollut muutama tonni liikaa käytökseltään vähän rasittavalle orille, jonka suku oli tuntematon ja jolla ei ollut roppakaupalla sijoituksia. Kun olin sanonut jättäväni satulan välittäjälle, oltiin me päästy sopuun hinnasta ja yhtäkkiä mä olin taas ollut hevosenomistaja. Aamulla tallissa oli siis ollut vastassa kolme hevosta ja epämääräinen ryske. Mikki oli yrittänyt ulkoistaa itsensä karsinastaan ja hermostuttanut Tillin, jonka olemassaolo tuntui kuohuttavan macho-oriani. Olin aina kuvitellut, etten koskaan erehtyisi koskemaan oreihin, koska mun käsityksen mukaan ne olivat raivostuttavan luupäisiä eikä Mikki vaikuttanut eroavan tästä oletuksesta. Siinä se kuitenkin seisoi vaaleine jouhineen ja piirtopäineen. Anton näytti edelleen siltä, ettei voinut käsittää kuinka oli suostunut kuljettamaan talliinsa eestiläisen. “Toi tarvii tarhan”, totesin, sillä kumpikaan ei ollut olettanut mun ostavan oria, jota ei uskaltaisi tarhata kummankaan Antonin hevosen kanssa. Ei varsinkaan, kun kyseessä oli niin itseluottamusta uhkuva tapaus kuin Mikki. “Joo-o”, Anton murahti ja mä virnistin huiviini. Itsepähän oli koko syksyn kannustanut mua hevoskaupoille. pst! Tutustu Mikkiin tästä.
Comments are closed.
|
AvainsanatRoolipelit10 U U S I N T A
Grillimaisterit (osa 1) - 17.05.2019 Tarhatalkoot - 07.05.2019 Mestarikokki - 28.11.2018 Pikkujoulut (osa 2) - 16.11.2018 Pikkujoulut (osa 1) - 16.11.2018 Roadtrip - 10.11.2018 Valvovan silmän alla - 04.10.2018 Yöeläjät - 30.09.2018 Astetta nolompi saunailta - 26.09.2018 Mintun tupaantulijaiset - 31.8.2018 |