Onko ihanampaa aamua kuin tää Silmäs kun sä aukaiset Kohta ulos vilkaiset Nousemista tahdot pitkittää Mä olisin ihan mieluusti jäänyt nukkumaan. Valitettavasti tallissa oli kolme kaviojalkaista kaveria, jotka pitäis hoitaa. Mä en oikein vieläkään ollu tottunu ajatukseen naapurista. Varsinkaan, kun toinen oli nainen. Miten helvetissä mun pitäis osata asuu samalla tontilla naisen kanssa? Edelliset suhteet ei ollu ikinä menny siihen pisteeseen, jossa kotiovessa olis lukenu molempien sukunimet tai että hammasharjat oli samassa kupissa kylpyhuoneen peilikaapissa. Päästin Assin ensimmäisenä ovesta ulos aamukuselle ja itse menin keittämään kahvia. Moccamaster alkoi iloisena porista keittiön tasolla mun kaivaessa lempparikuppiani kuivauskaapin hyllyltä. Musta muki, jossa luki tikkukirjaimin laiskuri oli ehdottomasti paras synttärilahja Niilolta ja Kristianilta vuosiin. Yleensä kaksikko toi mulle joko lavan kaljaa taikka liput Viron 22h ryyppyristeilylle. Olikohan sekin kaksikko vihdoin kasvanut aikuisiksi?
Kaadoin kahvia kuppiin ja menin ovelle päästämään uikuttavan Assin sisälle. Sillä sekunnilla, kun avasin oven, narttu tönäs mua pinkoessaan sisälle, et täys kahvikuppi lens mun kädestä terassin portaita alas hiekalle. Ihme ettei se hajonnut. Menin kupin perässä pidemmälle, kun kuulin naksahduksen selkäni takaa. Voi nyt yhden kerran. Kerrottakoon tämän verran; olen asunut kaupungissa ties kuinka monta vuotta, eikä siellä jätetä ulko-ovia auki. Ei sitten ollenkaan. Joten nyt maalla asuessani olin yrittänyt oppia uuteen tapaan pitää oven lukon auki. Kuitenkin eilen lähtiessäni kylille, laitoin oven lukkoihin enkä näköjään muistanut laittaa nappia alas palatessani. Joten siinä mä seisoin. Ulkona lukkojen takana, tyhjä kahvikuppi kädessä kuunnellen koiran ihmettelyä oven takaa pelkät bokserit jalassa. Hienoa. Ja arvatkaa vain missä se kaikkien omistama vara-avain oli tällä tontilla. Noh Mintulla tietenkin! Niimpä mä nielin ylpeyteni, jätin mukin kuistin pöydälle ja kiersin talon toisen etuoven taakse. Koputin varovasti ja uudemman kerran hieman kovempaa. Oven takaa kuului askeleita ja pian ovi oli auki. Takaa paljastui Minttu täysissä pukeissa, jonka katse käväs mun... Noh... Lantion seudulla ja siitä helevetin nopeasti takasin mun kasvoihin. "Jäin lukkojen taa, sulla on vara-avain", sanoin enempää viivyttelemättä. Niimpä, voiko ihanammin aamu enää alkaa...
Jenna
19/8/2018 22:36:05
Käykö mun vähän säääliksi Antonia? :'D Comments are closed.
|
AvainsanatRoolipelit10 U U S I N T A
Grillimaisterit (osa 1) - 17.05.2019 Tarhatalkoot - 07.05.2019 Mestarikokki - 28.11.2018 Pikkujoulut (osa 2) - 16.11.2018 Pikkujoulut (osa 1) - 16.11.2018 Roadtrip - 10.11.2018 Valvovan silmän alla - 04.10.2018 Yöeläjät - 30.09.2018 Astetta nolompi saunailta - 26.09.2018 Mintun tupaantulijaiset - 31.8.2018 |